Tupuntie

Aivan mahtavaa keskiviikkoa teille, rakkaat lukijani. Tänään leivoimme hoidokeiden kanssa muffineja. Meillä on hoidokeiden kanssa ollut pitkään banaania välipalloilla, mutta nyt on banaani kiintiö tullut täyteen ja uudeksi lempi hedelmäksi tuli  omena. Siispä meillä pääsi osa banaaneista tummumaan ja pohdin mitä herkkua niistä valmistaisin. Päädyin näihin herkullisiin banaani.sulkaamuffineihin. Valmistin tällä kertaa muffinit airfryerissä, mutta tuttuun tapaani laitan ohjeen myös uuni versiona. 1 dl margariinia/voita 1 dl sokeria 1 muna 2 tummaa banaania 2,5 dl vehnäjauhoja 1,5 tl leivinjauhetta 1/2 dl tummaa sulkaata  Muusaa banaanit haarukalla muusiksi  sekä raasta suklaa raastimella tai veistä apuna käyttäen pieneksi hipuksi. Sekoita kaikki ainekset huolella sekaisin. Lusikoi taikina muffinivuokiin ja paista airfryerissä 180 asteessa 10-12 minuuttia tai uunissa 200 astetta 20 minuuttia. Elämä on siitä ihmeellistä, että minkä tahansa mutkan tai mäen takaa voi ilmestyä mitä ihmeellise

  Täällä on eletty kuin siivillä. Kaikki vapaa-aika on mennyt ajellessa paikasta A paikkaan B tai muuten vain touhuillessa kaikkea eriskummallista ja outoa. Tänäänkin lähden heti töiden jälkeen hakemaan Murua Tays:in silmäpolilta kotiin. Hänelle kun on tehty silmänpohja kuvaus ja hän ei näe ajaa itse autolla tai tulla itse linja-autolla kotiin. Eilen taas haimme autoomme sähkökaapelia sekä ostimme multaa, että pääsisin aloittamaan siementen kylvöä. Ajattelin ottaa hoidokitkin multa hommiin taasen mukaan. Paras päivä hommailuille taitaa olla nuo loppuviikkon kylmät pakkaspäivät, kun ulkona ei tarkene olla pitkää aikaa näiden pienien kanssa. Tänään vietetään kansainvälistä kalakeittopäivää ja meillä on yleensä keittopäivinä hoidokit saaneet leipoa omat sämpylänsä itse. Niin, siis nytkin... Valmistin meille pakasteseistä kalakeiton jo edellisiltana  samoin, kun laitoin leivän juuren pöhisemään. Meille on tänään tulossa focaccia leipää sekä ne lasten omat sämpylät. Eilen tosiaan otin osan

 Tiätteks, täään tunteen... Koko meidän asunto on nyt katosta lattiaan puunattu, pesty ja tuunattu. Pesukone on kolmannen kerran tänään päällä. Mikä ihaninta parvekekin on nyt imuroitu, sekä kaikki parvekkeen kasvit on nyt leikattu. Juu, kuulitte ihan oikein,  meillä siis leikattiin pelakuu sekä yrtit vasta nyt, koska meillä oli se kurja vesivahinko syksyllä ja jouduimme pika pikaa muuttamaan kotoa pois.  Siinä jäi kaikki parvekeen kasvit sekä muut aivan retuperälle. No, nyt on sitten tämäkin murheenkryyni hoidettu. (Mutta kattellaan sanoi, mitä tälle jo kerran melkein kompostiin joutuneelle pelakuulle kuuluu ensi kesänä???) Minä olen tykästynyt tofuihin. Niitä saa eri marinaadein ja sekös onkin ihanaa. Rakastan tofun monipuolisuutta. Senkun rutistat tofusta liiat nesteet pois ja murennat sen pannulle  ja ruskistat sen vaikka kuin jauhelihan, kanan tai kalan. Erityisesti savustettu tofu käy kalan tilalle paremmin kuin hyvin. Ei muuta kuin kokeilemaan... Esim. tällä ohjeella on hyvä alk

  Mikä ihana auringonpaiste tuolla ulkona oikein onkaan. On jotenkin niin keväinen fiilis. Tulimme juuri lasten kanssa ulkoa sisälle. Olin jo eilen lohkonut juurekset kulhoon jääkaappiin tätä aamua varten. Samoin valmistin eilen myös dippi-kastikkeen ruoalle eli sekoitin vain kaupan valmis dippi-jauheen soijajogurtin joukkoon. Näin dippi on saanut rauhassa makustua. Kaadoin juurekset syvälle uunipellille ja maustoin ne vielä ennen ulos lähtöämme. Sisään tullessamme aloin miettiä josko sittenkin laitan juuresten päälle taco-jauhis murun enkä teekään suunnittelemaani kalapullia sekä kasvispihvejä juurespellin kaveriksi. Pst... Minä en kuorinut mitään muita juureksia, kuin sipulin ja bataatin eli tämä on todella nopea ruoka valmistaa. Murun poikakin tuossa viestitteli, että ottaa Otto-koiran mukaan mökille viikonloppua viettämään. Millähän sitä taas osaa olla viikonlopun ilman Ottoa ja ulos vientejä. Täytyy varmaan ottaa siivousliina kouraan ja puunata paikat lattiasta kattoon sitten tänä

  Tässä se nyt tulee... (Rumpujen pärinää.) Tupuntien ensimmäinen, mutta ei vimeinen... Tammikuun menot Tämä ei todellakaan ole mikään silmiä hivelevä näky,  mutta jostakin se on syytä alkaa  ja tällä kertaa mentiin ylärimaa hipoen. No, täytyy kyllä kertoa teille,  että kuukauteen kuului remppajuttuja sekä eläinlääkäri yms. rahan menoja. Ruokaauppa, siivous yms. 497,29 € Auto 685 € Ulkonasyöminen 141,80 € Asuminen 1230 € Tammikuun menot yhteensä 3729,93 € Tästä onkin hyvä kurkottaa kuuhun ja miettiä,  miten saisin nipistettyä helmikuun budjettia pienemmäksi. Ei muuta, kuin hommiin... eli pihistelemään 😎 Muiden mielipiteillä ei ole väliä, kunhan uskallat elää omien arvojesi mukaan. Arvosta itseäsi Tupu

  Pesukone linkoaa tuolla viimeisiään  ja lapset nukkuvat päiväuniaan. Minä sain eilen valmisteltua viime vuoden verotuksen valmiiksi, vaikka aikaa olisi vielä ensi toukokuun puoleen väliin. Tämä onkin ensimmäinen kerta, kun olen näin etukäteen liikenteessä. Mikähän auringonpistos minuun on oikein iskenyt? Uuniperunoissakin voi mennä siitä mistä on aita matalin  eli minä keitän aina perunoita yli yhden kerran syömis satsin. Sitten niistä voi tehdä viikon varrella vaikka mitä nopeaa ja herkullista ruokaa tarjolle. Aikaa koko ruoan valmistukseen menee vain alle puoli tuntia ja mikä mukavinta tämän ruoan täytteen voit huoletta valmistaa vaikka edellispäivänä,  niin kuin minä tein. Sitten vain vartti ennen ruokailua kasaat täytteen puolikkaan keitetyn perunan päälle ja laitat ne lämmitettyyn uuniin tai airfyeriin paistumaan. Kymmenen minuutin päästä sinulla on valmiina niin herkullisia uuniperunoita, että kanssa syöjät pyytävät tekemään pian uuden satsin samaa ruokaa. Kaiken kukkuraksi voi

Taasen on alkanut uusi viikko ja ensimmäinen hoidokki on jo tullut hoitoon. Tämä poika on hoidokeistamme pienin ja nukkuu vielä kahdet päiväunet. Siispä laitoin pojan heti tultuaan ensimmäisille päiväunille. Niin nämä unet vaihtelee lapsilla, kun juuri toinen hoidokki jätti aamu-unet väliin  ja nukkuu vain yhdet päiväunet. Hän taas nukkui nämä aamun unensa vasta yhdeksän aikaan,  mutta toki tähän vaikuttaa myös se mihin aikaan lapsi on herännyt. Onneksi tässä perhepäivähoidossa on niin hyvä konsepti, kun tässä pystyy suunnittelemaan päivänsä jokaiselle lapselle sopivaksi. Tämä simppelin yksinkertainen parmesaani parsakaali on yksi minun lempi lisukkeistani. Tiukka tujaus valkosipulia tekee tästä niin ihanan elämyksen ja parmesaani taas mukavasti pehmentää makuja. 300 g parsakaalia 3 valkosipulia murskana 2-3 rkl öljyä n. 1/2 tl ruususuolaa Paloittele parsakaalit nupuiksi, jätä varttakin mukaan, ei sitä tarvitse aina pois heittää. Murskaa valkosipulinkynnet. Lusikoi murska suljettavavaa

  Katsellaan tässä Cassu-kissan kanssa avara luonto sarjaa. Kohta minun on toki lähdettävä viemään Otto-koiraa ulos aamulenkille,  mutta syön nyt ensin airfryerissä lämmittämäni juustosämpylän. Eilen oli aivan ihana päivä, kävin hakemassa Mumskun ja menimme kyläilemään pojalleni. Laitoin teille tuon kuivahiivan tuohon ohjeeseen mukaan,  jos juuresi on vielä alkutekijöissään voit lisätä ytyä kuivahiivalla. Samoin jos sinulla ei ole taikinajuurta,  niin voit lisätä koko pussin eli 12 g kuivahiivaa taikinan joukkoon. 1/2 l vettä 250 g taikinajuurta 2 1/2 tl ruususuolaa (n. 1 tl kuivahiivaa) 1-2 dl kauraleseitä n. 3 dl ruisjauhoja n. 6 dl vehnäjauhoja Sekoita ainekset ja lisäät sitten jauhoja pikkuhiljaa taikinan joukkoon. Kohota taikinaa huoneen lämmössä leivinliinan alla noin tunnin verran  ja laita se sitten ylähyllylle jääkaappiin kohoamaan 10 tunnista vuorokauteen. Taikinan ollessa kohonnut ainakin kaksinkertaiseksi taikina on valmis leivottavaksi. Laita uuni 250 asteeseen ja laita ve

  Marja Björk Lainaa vain sivu 264 Lainaa vain on karu kuvaus tahtonaisesta ja perheidyllin murenemisesta. Eletään 1990-luvun Suomessa. Kirja kertoo vääristä valinnoista, kun nuori Eeva haluaa  koko paketin - mies, talo ja lapset. Haaveet rahoitetaan pankkivekseleillä ja Eevalla alkaa tuntua ettei puoliso Sakari Osaa enään tehdä oikein mitään. Eikä tämän tytärkäänsen paremmin. Mihin on kadonnut se mies, johon hän rakastui? Pidin kyllä kirjasta ja innolla luin sekä odotin mitä kirjassa oikein tapahtuu seuraavaksi. Itse pidän enemmän hieman positiivisemmista lukukokemuksista, mutta toisaalta realiteetti ja tavallinen elämäkin ovat se mistä tykkään lukea eli minulle jäi hieman kaksijakoiset tunnelmat tästä kirajasta. ★★★☆☆