Tupuntie

Meillä on tänään synttärit Otto-koira täyttää peräti kahdeksan vuotta 💖 Hän pääsikin tänään isolle lenkille heti kun töiltäni vain kerkesin. Voi, kuinka tämä aikaa mennytkään nopeasti. Juurihan Otto oli viiden vanha ja pääsin tutustumaan komeaan mutta, hieman itsepäiseenkin uros Eurasieriin.  Ottohan on Suomen muotovalio, mutta nyt ei ole enää näyttelyitä kierrellyt. Meidän yhteiset lenkit ovat niin ihania... Onneksi niitä on monta kertaa viikossa ja sen parempia ne on mitä pitemmälle jaksan Otto-pojan kanssa käpytellä. Onni elää hetkissä, kerää niitä. -Tupu-

  Laittelin eilen iltasella pääsiäiskoristeita esille ja ulko-oveenkin laitoin noidan roikkumaan. Samoin vitriiniin ja pöydille ilmestyi pupuja, munia sekä kanoja. Nyt on lapsille sekä kissoille ihmettelemistä. Näistä sämpylöistä tulee todella herkullisia sämpylöitä valmistat ne sitten gluteenittomina tai tavallisia vehnäjauhoja käyttäen,  jos valmistat sämpylät vehnäjauhoilla niin psylliumjauheen voi jättää pois . 4 dl kädenlämpöistä vettä 1 pss kuivahiivaa 2 rkl öljyä 2 raastettua porkkanaa 1 rkl hunajaa 6 dl  gluteenitonta jauhoseosta/vehnäjauhoja 2 dl gluteenittomia kaurahiutaleita/kaurahiutaleita 1 tl suolaa 2 rkl psylliumjauhetta Lisää taikinakulhoon kaikki paitsi jauhot. Lisää jauhoista puolet ja sitten pikkuhiljaa lisää niin kauan, että taikina irtoaa kulhon reunoista. Kohota taikinaa ainakin 30 minuuttia. Minun taikinani oli tuttuun tapaan yön yli jääkaapissa. Otin sen aamulla tuntia ennen leipomista lepäämään työtasolle. Pyörittele taikinasta joko jauhotetuin tai kastelluin k

On se jännä juttu, että kerrankin kun saisi nukkua hiemen pidenpään, niin eikös sitä herätä tuntia ennen herätyskellonsointia. Cassu ja Ginikin nukkuivat tämän yön mukavasti. Eivät herättäneet kertaakaan yön aikana. Mitän nyt Gini heti herättyämme loikkasi oven päälle katselemaan huonetta ja meitä hieman uudesta perspektiivistä. Kerrankin on kaikki aamutouhut tehtynä ilman kiireitä, vaikka olenkin siirtäyt viikko sitten herätystä kymmenen minuuttia aikaisemmaksi juuri sitä varten, että kerkiän aamuisin ottaa asiat vieläkin rennommin ja ilman stressin häivää. Katsotaan nyt loppu viikolla, kun taasen kerran siisrrellään noita kelloja tunnin etiäppäin, että kuinkas mulle saitten käy. Jaksaako sitä nousta aivan freessinä ja saako niitä aamu touhuja tehtyä ilman kiireen kierää. Täällä koko huusholli tuoksuu tänään mukavasti mausteiselle. Luvassa on kasviscurrya. Tämä ruoka on mukava tehtävä. Kasvikset näet voit pilkkoa jo edellis päivänä valmiiksi kannelliseen kulhoon, näin ei sipulin ym. k

Aurinkoista ja hyvää mieltä teille kaikille, sinne ruudun toiselle puolelle. Meillä on nuo palvelijat puhuneet parvekkeen kesäkuosiin laitosta. Olemme (siis Cassu & Gini) kuunnelleet tarkkaavaisina, vaikka nuo luulevat meidän nukkuvan kerällä toisiimme kietoutuneena nojatuolilla. No, tällä viikolla päiväuni aikaan meillä soi ovikello. Me kyllä lähdimme karkuun tuttuun tarkkailu paikkaamme vessaan sieltä oven raosta näkee hyvin ulko-ovelle ja näkee onko siellä tulossa haalaripukuisia miehiä vain tuttuja ihmisiä. Tällä kertaa ovella oli nuori nainen kahden paketin kanssa. Paketit pääsivät paraati paikalle olohuoneen lattialle. Siitä Muru alkoi kokoamaan ihmeellistä häkkyrää. Mitä kummaa sieltä alkoikaan valmistua??? Olimme aina innoissamme, lopuksi touhuilimme jo uuden kiipeilypuumme "oksilla" siihen malliin, ettei Muru meinannut saada koottua loppuun koko häkkyrää. Vielä enemmän olimme ihmeissämme, kun palvelijat kantoivat tämän uuden lepopaikkamme parvekkeelle. Nyt me saa

 Täällä mää kökötän äiteen sylissä kahden mun lempi lelun välissä. Tai siis äitee ei sit tykkää yhtään, että kosken kumpaankaan noista"leluista". Nenäliinat, ne ovet vallan ihania retuutettavia. Silppuan ne alta aikäyksikön, jos vain kukaan ei huomaa. Nytkin vaikka äitee koittaa piilottaa minulta kaikki nessut, niitä löytyy mitä eriskummallisimista paikoista. Tänään äitee juuri siivosi pari silpputtua liinaa nojatuolin alta. Neulomus taas se on niin mukavaa, kun puikot kilisee ja lanka juoksee. Tai ei sen langankaan ole pakko juosta.  Katkaisin juuri äiteen langan sillä välin, kun äitee kävi lämpimässä suihkussa. Mutta täytyy minun sanoa, että ihan oma vika tuolla muorilla kun jättää näitä leikkikaluja ympäri taloa ja vielä vahtimatta. -Gini-kissa- Joskus kannattaa hetkeksi lopettaa kiipeäminen  ja katsoa maisemaa siinä missä seisoo. -Tupu-

Täällä on enään todella harvoin rauhallista hetkeä kirjoitella, kutoa tai ylipäätään tehdä mitään ilman, että kissat on touhussa mukana. Etenkin tämä pienempi Gini, istuu kuin tatti sylissäni eikä mistään tule silloin mitään. No, nytkin istun niin kenossa tuolissani, että saisin kirjoitettua teille tämän jutun valmiiksi. Ihanaahan tämä on, kun kissat tykkäävät äiteestä. Mutta tuo sukan kutominen se on kyllä vielä Ginin kanssa niin haastavaa, että pari kierrosta päivässä ja kummassakin kädessä on kunnon tikkaukset. Mehän ei kuitenkaan luovuteta, tämähän on harjoitusta tämä  koko elämä 😂 Tämä ruoka pääsi heti ensi puraisulla meidän leppariruokien joukkoon. Tämän ruoan maut sekä koostumus on jotain niin ihanaa ja herkullista, että vaikka lautasellasi olisikin vielä kunnolla syötävää, niin ajattelet koko ajan, että riittääkö pannusta vielä varmasti lisää minullekin, vai kerkiääkö toinen viedä loput ruoasta. Tämä on myös ihanan nopea ruoka, jo vartissa pääsee maistamaan tuotoksiaa. n. 300

Ihanaa, perjantaita teille kaikille. Täällä ollaan nyt oltu kiepeänä tämän viikon ja välillä jo luulin, että tauti on selätetty, mutta lähdinkin liian aikaisin revitteleen ja paukuttelemaan henkseleitäni. Sitten taas on maattu petissä ja yskitty sekä niiskuteltu. Muru kävi hakemassa mulle tänään troppia kaupasta,  kyllä mun kelpaa kanakeittoa, karkkia sekä lääkettä. Arvatkaa mitä toi meidän emäntä on nyt keksinyt? Se on alkanut kilisteleen tollaattii värillisiä keppejä. Sitten se härnää meitä lankakerällä  ja aina kun me vähän innostutaan se on kovin topakkana. Me ei siis saataisi koskea tuohon sen tekemään ihme tekeleeseen laisinkaan. On se niin väärin, että kissatalouteen edes suunnitellaan tuollaisia lankakeriä joihin kissat ei sitten saa edes koskea. Kyllähän tuon emännän pitää tietää, että sitten kun hän vahingossa jättää tekeleensä ja langat näkösälle, niin se on menoa sitten, me kun olemme sellaisia leikkisä kissoja kumpainenkin. -Cassu & Gini- Heti kun näin sinut tiesin, et

  Tämän päivän motto on... Elämästä pitää ja saa nauttia. Aamusella vielä sängyssä loikoillessa juttelimme Murun kanssa tämän päivän kulusta. Se menee jokseenkin näin. Aamupala meidän kaikille karvakamuille sekä itselle, sitten pesukone pyörimään. Laitoin jo eilen valmistamani lihakastikkeen uuniin muhimaan.  Otan pian uunin pois päältä ja kastike saa jäädä muhimaan uuniin, kun minä lähden viemään Otto-koiraa ulos. Ulkoa tullessa lähdemme heti käymään kaupalla. Minun kun on alkanut niin tehdä mieli borsskeittoa, että saadaan ensiviikon alussa keitokset tulille. Kaupalta tultuamme laitan Murun eilen kuorimat muusipotut kiehumaan. Tässä välissä myös pyykit kuivumaan pesukoneen uumenista. Syömisen jälkeen lähdemme yhdessä Murun kanssa viemään Ottoa tuonne Pyhäjärven rantaan. Loppu päiväksi ei sitten enään ole muuta ihmeellistä touhuilua, kun lakanoiden vaihtoa ja Oton iltalenkkiä sekä minä käyn suihkussa, että pääsee raikkaana puhtaiden lakanoiden väliin lukemaan kirjaa ja nukkumaan. Ihan

Täydellistä päivää teille. Meillä se alkoi tällä viikolla ensimmäisen kerran, niin että kaikki neljä hoidokkia ovat yhtäaikaa paikalla. Tänään on muutenkin kiireinen päivä täytyy keretä tehdä jokaisesta neljästä hoidoksiat uudet Kelan yksityisen tuen hakemukset. Illalla hoidokeiden lähdettyä täytyisi lähteä käymään vielä kaupassa. Alku viikko kun on ollut niin kiireinen, että iltasella ei ole enään kauppareissua kerennyt tehdä. Tiedän kyllä, että kaupan alalla alkoi lakko viime yönä, mutta meillä ei puutu paljokaan tavaraa ja se on enemmäkseen sellaista mitä varmana luulisi kaupasta löytyvän lakonkin aikaan. No, pahimmassa tapauksessa me kyllä pärjäämme näillä kotoa löytyvilläkin tavaroilla ja voihan sieltä kaupastakin ostaa sitten sitä mitä sieltä löytyy 😉 Eilen iltasella jääkaappiin kurkistaessani totesin parsakaalin alkavan vedellä viimmeisiään. Siinä tuumailtuani hetken totesin haluavani juustoista parsakaalikastiketta pastan kanssa. No, heti valmistettuani tämän herkullisen kasti

 Tänään on kolmas päivä tällä viikolla, kun hoidokit ovat kaikki paikalla, silloin ulkoilemme pihallamme ja leikimme sisällä usein leluilla. Niin siis tänäänkin. Lähdemme jo heti aamusella ulos niin pääsen laittamaan päivän ruoan sekä pannarin uuniin heti sisään tullessamme. Tänään uuniin menee myös mutakakkuakin, mutta siitä sitten toisella kertaa enemmän. Nyt laitan teille tänne viikonlopun tarjoiluista mustikkapiirakan ohjeen. Tästä tuli muhevan mehevää. Itse tarjoilin piirakkamme kermavaahdon kanssa, mutta toinen varteen otettava vaihtoehto olisi ollut jäätelö, mutta tällä kertaa minulla ei sattunut olemaan jäätelöä pakasteessa.  (Nyt olen kyllä korjannut tilanteen ja jäätelöä on pakastimessa oikein parikin rasiaa.) Kirjoitan usein reseptini gluteenittomin, sekä laktoosittomin versioin, mutta myös me jotka olemme allergittomia saamme oman versiomme. Näin kaikki saavat herkkuja syötäväkseen. Meillä hoidokeista on osa allergikkoja samoin Muru ja hänen sukulaisensa. Ei tämä niin paljo

Joskus on vain käännettävä sivua ja aloitettava puhtaalta pöydältä. Näin kävi minulle, täytyi vain aloittaa kaikki alusta. Täällä on nyt tapahtunut niin paljon kaikkea uutta, että täytyi pääästää irti vanhasta Tupun tupa-blogista ja aloittaa kirjaimellisesti puhtaalta pöydältä. Muutimme kuukausi sitten Murun kanssa yhteiseen asuntoomme ja viime viikonloppuna me saimme pienen poikakissa Ginin, Cassu-kissan ja Otto-koiran kaveriksi. Sitä en voi luvata etteikö tänne uuteen blogiini tulisi myös jotain vanhaa ja hyväksi todettua tai oikeastaan naureskelin Mumskulle sekä pojalleni, että tämä uusi blogini on varmasti hetkenpäästä samanlainen kuin entinenkin, mutta mitäs siitä kunhan kaikki on siistiä ja simppeliä. Siipä tervetuloa aloittamaan kanssani puhtaalta pöydältä 😀 En ole muuttunut, minä vain löysin itseni. -Tupu-