Tupun tie

Täällä on ollut aivan ihana lauantai päivä. Muru haki Mutsin meille syömään. Mutsin kanssa sovittiin, että hän ottaa Sinuhen mukaansa. Sinuhe on Mutsin silmäterä Egyptin Mau-uros kissa. Sinuhe oli meillä silloin pari kuukautta hoidossa, kun Mutsi oli jalkaleikkauksessa. Siispä Cassu ja Sinuhe tuntevat hyvin toisensa. Nyt on vain ollut pitempi väli kissojen tapaamisella. Gini taas ei ole Sinuhea nähnyt ollenkaan. Kaikki meni mukavasti mitä nyt meidän kissat vahtivat Sinuhea jatkuvasti. Mutta yht´äkkiä Cassu sähähti Simpalle oikein toden teolla ja Simppa oli loppu ajan meidän vierashuoneen sohvan alla. Meidän kissat olivat niin karvat pystyssä, ettei olla ikinä nähty niitä sellaisina. Keskellä selkärankaa oli sellainen irokeesi kumpaisellakin. No, nyt on Sinuhe ja Mutsi omassa kotonaan ja meidän katit nukkuu pois rankan päivän tuomaa univajetta. Itse odottelen saunaan pääsyä. Meillä on alkanut taloyhtiössä kesäsaunavuorot ja minulla on lauantaisin iltasella sauna. Ai, että mitä luksuksta...

Tänään täällä ollaan heräilty virkeänä pesty kaksi koneellista pyykkiä tai  siis toinen (lakana) koneellinen pyörii vielä. Ulkoiltiin lasten kanssa tuttuun tapaan tuolla takapihan seniori jumppapaikalla. Yleensä lähdemme aamupäivisin ulkoilemaan pitemmälle puistoihin, koska iltapäivät olemme aina tuolla jumppapaikalla. Juttelin lapsille, että menemme tänään illalla Murun kanssa kaupoille ja koitan etsiä meille pallon, jota saamme potkia sekä heitellä toisillemme. Yksi lapsista ilmoitti, että minä tykkään myös olla kaupoissa ja haluan sitten tulla teidän mukaanne kaupoille. Oli siinä taasen selittämistä, että lapsi tajusi että on silloin omien vanhempiensa kanssa. Emmekä me pysty ottamaan häntä mukaan meidän kauppareissulle. Usein minä kyllä kerran viikossa haen jotain tuotteita tuolta meidän lähikaupastamme,  mutta sinne me menemme kävellen ja pienimmät pääsevät rattailla.   Tuli ostettua tarjouksesta kermaviiliä neljä kappaletta ja kolmen kermaviilin päiväykset alkoivat ...

Arggg... Tää tunne, kun jonain päivänä vain huomaat, että ihan kaikki asiat on jotenkin aivan puolitiessään. Ensiksi aamulla menin katsomaan omakantaan miksi minulle ei olle tullut lääkäri aikaa vaikka sähköpostilla jo kuukausi sitten sain viestin, että asia on kunnossa. Ei hyväenen aika sentään minnulla onkin ollut aika lääkäriin jo kaksi viikkoa sitten, mutta ilmoitus on mennyt vanhan puhelimeni numeroon. Olen siis vaihtanut puhelinnumeroa noin neljä-viisi vuotta sitten. No, onneksi asia saatiin selvitettyä ja nyt koitetaan odotella uutta aikaa, josta nyt tulee viesti tähän nykyiseen numerooni. Toisena asiana, olen mennyt lupaamaan tälle viikolle tapaamisen lenkkisauna päivänä. Minä joka nautin saunomisesta joudun nyt olemaan pois saunasta. No, itsepäs saan kärsiä nahoissani, kun en yhtään ajattele mitä menen lupailemaan. 500 g  bataatti 1 sipuli 2 valkosipulia 2 tl raastettua inkivääriä 2 rkl currytahnaa 1 tl keltaisia sinapinsiemeniä 1 prk (400 g ) kookosmaitoa n. 8 kirsikkatom...

Tässä on laiskottanut sen verran blogi-rintamalla.  Viikonlopun ruokailutkin olivat kaikki ravintola syöminkejä. Ihanaa, päästä valmiiseen pöytään. Tänäänkin vielä Muru teki ruoan, joten minä olen saanut vain hoitaa lapset ja olla. Nytkin otin vain pakkasesta ruokaa sulamaan eli huomennakin jatketaan vielä tutulla laiskottelu tyylillä. Olette varmaan huomanneet, että laiskottelua on myös ruokalistan teossa. Ajattelin, että seuraava ruokalista tulee vasta elokuussa, kun palataan kesälaitumilta takaisin työn touhuun. 2-3 dl keitettyä riisiä 2 dl rouhittua palvikinkkua salaattia 2 tomaattia 15 cm kurkkua kevätsipulin varsia 1 omena n. 1-2 dl majoneesia Leikkaa salaatti ainekset suuhun sopiviksi paloiksi. Sekoita majoneesi salaatin joukkoon. Laita salaatti makustumaan jääkaappiin tunniksi pariksi ennen tarjoamista. Sinä tunnollinen: Älä tee parastasi -Se on liikaa. -Tupu-

  Lotisevan mukavaa perjantaita teille kaikille. Meillä lasten kanssa on luvassa tänään aamulasten ohjelmien jälkeen kotileikkejä sekä legohommia. Jossain kohtaa myös piirtelemme sekä ruokailun jälkeen kuuntelemme sadun ja mennään päiväunille. Nukuttuamme ja syötyämme välipalan menemme ulos jos ei nyt sada vallan kaatamalla. Tänään meillä syödään aurinkokeittoa ja kasvispihvejä tuolla ihanaakin ihanammalla herkkusienikastikkeella ja raikkaalla coleslaw-salaatilla. Iltapalaksi suunnittelin täytettyjä patonkeja. Minä olen nyt koittanut saada kotoa ruokaa liikkumaan, kun jotenkin tuntuu  taasen, että tuota ruokaa menee yllätys paljon bio-jätteeseen.  En siis ole käynyt koko viikolla kaupassa, vaan käyttänyt kaikkia kaapien antimia pois. No, viikonlopun aikana on kyllä kauppaan jo mentävä, mutta en osta sieltä kuin tärkeämmät tuotteet. Olen kyllä listannut taasen vihkooni ruokia viikonlopulle ja ensi viikollekin, jotta pakastimet ja kaapit tyhjenisivät. Teistä lukijoistani va...

Iloa ja intoa päivääsi. Kävimme Murun kanssa eilen katsomassa Nokia areenalla Unkarin ja Itävalta peliä. Lämmin kiitos järjestysmiehille, jotka auttoivat minua pulassa. Minulla tosiaan meinasi jäädä pelit areenalla livenä katsomatta, koska me olimme ostaneet paikat hattuhyllyltä aivan ylimmältä rivistöltä ja eihän minun korkeanpaikan kammoni tykännyt paikoista ollenkaan.  Pääsin kyllä yläriville, mutta penkille en enään pääsytkään istumaan. Siitä tuli sitten sellainen tärinä itku-kohtaus ettei ennen olla nähty. Onneksi tulimme paikalle aikaisin ja tätä kohtaustani ei tarvinnut koko katsomon katsella. Järjestysmies otti kuitenkin asiasta heti kopin ja huomasi, että nyt on tosi kyseessä. Saimme uudet (kalliimmat) aivan ihanat paikat ja rauhoituin pikku hiljaa ja pääsin nauttimaan pelistä. Kaikkea sitä pitää sattua ja tapahtua. Olen kyllä ollut tietoinen korkenpaikan kammostani, mutta olen pystynyt sen kanssa elämään.   Asummekin viidennessä kerroksessa ja parvekkeellakin py...

  Täällä ollaan vietetty todella vauhdikas Helatorstai. Lähdimme Murun ja Mutsin kanssa ulos syömään. Mutsilla on nyt todettu muistisairaus ja tälläkin reissulla sen saimme pariin otteeseen todeta. Aikas hurjiakin asioita voi tapahtua ihan tavalliselle  Matti Meikäläiselle... ...Mutsi oli odottamassa meitä taloyhtiönsä roskalavojen vieressä lastenrattaiden vieressä. Monta kertaa minun aikanani on jo ollut puhe rattaista jotka on varastossa ollut kuleksimassa. No, minä lupasin nostaa rattaat lavalle, koska Mutsi ei niitä sinne millään saanut. Syödessämme ravintolassa kyselin rattaista, kun ne näyttivät niin uusilta ja niissä oli jopa tyyny ja erilaisia muita tilpetöörejä. Mm. hyttysverkko. No, Murukaan ei sen kummemmin ajatellut asiaa, mutta minä sitten kysyin, että mistä Mutsi nämä rattaat siis on hakenut. No, pyörävarasto oli kuulemma se paikka josta nämä kyseiset rattaat Mutsin oli lavalle tuonut. Arvaatte varmaan, että meille tuli kiirus lopettaa syöminen  ja päästä ta...

Iloa ja hyvää oloa päivääsi. Meillä on jääkaappi pullollaan ruokaa äitienpäivä viikonlopulta. Näillä näkymin näyttää siltä, että teen ruokaa seuraavan kerran vasta helatorstaiksi. Olen laittanut jo osan ruoista pakkaseenkin odottamaan niitä päiviä, kun tuntuu ettei millään kerkeä seisoskella uunin vieressä. No, salaattia, leivänpäällisiä sekä dippejä olen suunnitellut kuitenkin tehdä vielä tällä viikolla eli ette te minusta niin helpolla eroon pääse 😁 3 dl riisiä 7 dl vettä 1 tl ruususuolaa tai 9 dl kypsää riisiä 1 rkl currya 1/2 tl valkopippuria 1 tl sitruunapippuria 1 rkl tilliä 2 kananmunaa  1 dl juustoraastetta n. 2 dl pakaste vihanneksia  (porkkana, parsa ja kukkakaali) 2 prk tonnikalapaloja öljyssä 2 dl laktoositonta ruokakermaa Sekoita kaikki ainekset huolella sekaisin uunivuoassa. Halutessasi voit ripotella vuoan päälle juustoraastetta. Laita uunivuoka uuniin 175 asteeseen noin 45 minuutiksi. Ota vuoka uunista ja anna sen tekeytyä vielä ennen tarjoilua noin kymmenen m...

Meillä on tänään synttärit Otto-koira täyttää peräti kahdeksan vuotta 💖 Hän pääsikin tänään isolle lenkille heti kun töiltäni vain kerkesin. Voi, kuinka tämä aikaa mennytkään nopeasti. Juurihan Otto oli viiden vanha ja pääsin tutustumaan komeaan mutta, hieman itsepäiseenkin uros Eurasieriin.  Ottohan on Suomen muotovalio, mutta nyt ei ole enää näyttelyitä kierrellyt. Meidän yhteiset lenkit ovat niin ihania... Onneksi niitä on monta kertaa viikossa ja sen parempia ne on mitä pitemmälle jaksan Otto-pojan kanssa käpytellä. Onni elää hetkissä, kerää niitä. -Tupu-