Tonnikalarisotto
Täällä sitä taasen ollaan... Eilen tuli tosiaan käytyä katsomassa Murua Tampereen keskussairaalassa. Kuinka huojentavaa olikaan nähdä Muru ja hänen vointinsa. Pääsimme jopa alakertaan kahvioon kävellen. No, erilaisia kokeita on vielä tulossa, koska oikea diagnoosi antaa odottaa itseään. Tässä on nyt mennyt kaksi päivää niin intensiivisesti, etten ole iltaisin töiden jälkeen kerennyt paljon ajatella, että mitä tässä oikein tekisi ja niin tänäänkin. Lähden heti hoidokeiden lähdettyä kauppaan ostelemaan kissanhiekkoja sekä kissoille ja itsellekin hieman ruokaa. Jännää kuinka erilailla syön nyt kun olen yksin. (Onneksi lämmin ruoka tulee vielä hoidokeiden kanssa päivällä syötyä.) Eilenkin vetelin soijajogurttia ja hapankorppuja. Ensi viikko taitaa olla suurimmaksi osaksi salaatti ja keitto painotteinen. Kaikki kyllä riippuu siitä olenko paljon kotosalla vai tuleeko reissattua Murun tykönä sairaalassa, lapsieni tykönä ja Mumskullakin olen loman alkuvaiheissa ajatellut piipahtaa....