Tupun tie

Tänään täällä ollaan heräilty virkeänä pesty kaksi koneellista pyykkiä tai  siis toinen (lakana) koneellinen pyörii vielä. Ulkoiltiin lasten kanssa tuttuun tapaan tuolla takapihan seniori jumppapaikalla. Yleensä lähdemme aamupäivisin ulkoilemaan pitemmälle puistoihin, koska iltapäivät olemme aina tuolla jumppapaikalla. Juttelin lapsille, että menemme tänään illalla Murun kanssa kaupoille ja koitan etsiä meille pallon, jota saamme potkia sekä heitellä toisillemme. Yksi lapsista ilmoitti, että minä tykkään myös olla kaupoissa ja haluan sitten tulla teidän mukaanne kaupoille. Oli siinä taasen selittämistä, että lapsi tajusi että on silloin omien vanhempiensa kanssa. Emmekä me pysty ottamaan häntä mukaan meidän kauppareissulle. Usein minä kyllä kerran viikossa haen jotain tuotteita tuolta meidän lähikaupastamme,  mutta sinne me menemme kävellen ja pienimmät pääsevät rattailla.   Tuli ostettua tarjouksesta kermaviiliä neljä kappaletta ja kolmen kermaviilin päiväykset alkoivat ...

Arggg... Tää tunne, kun jonain päivänä vain huomaat, että ihan kaikki asiat on jotenkin aivan puolitiessään. Ensiksi aamulla menin katsomaan omakantaan miksi minulle ei olle tullut lääkäri aikaa vaikka sähköpostilla jo kuukausi sitten sain viestin, että asia on kunnossa. Ei hyväenen aika sentään minnulla onkin ollut aika lääkäriin jo kaksi viikkoa sitten, mutta ilmoitus on mennyt vanhan puhelimeni numeroon. Olen siis vaihtanut puhelinnumeroa noin neljä-viisi vuotta sitten. No, onneksi asia saatiin selvitettyä ja nyt koitetaan odotella uutta aikaa, josta nyt tulee viesti tähän nykyiseen numerooni. Toisena asiana, olen mennyt lupaamaan tälle viikolle tapaamisen lenkkisauna päivänä. Minä joka nautin saunomisesta joudun nyt olemaan pois saunasta. No, itsepäs saan kärsiä nahoissani, kun en yhtään ajattele mitä menen lupailemaan. 500 g  bataatti 1 sipuli 2 valkosipulia 2 tl raastettua inkivääriä 2 rkl currytahnaa 1 tl keltaisia sinapinsiemeniä 1 prk (400 g ) kookosmaitoa n. 8 kirsikkatom...

Tässä on laiskottanut sen verran blogi-rintamalla.  Viikonlopun ruokailutkin olivat kaikki ravintola syöminkejä. Ihanaa, päästä valmiiseen pöytään. Tänäänkin vielä Muru teki ruoan, joten minä olen saanut vain hoitaa lapset ja olla. Nytkin otin vain pakkasesta ruokaa sulamaan eli huomennakin jatketaan vielä tutulla laiskottelu tyylillä. Olette varmaan huomanneet, että laiskottelua on myös ruokalistan teossa. Ajattelin, että seuraava ruokalista tulee vasta elokuussa, kun palataan kesälaitumilta takaisin työn touhuun. 2-3 dl keitettyä riisiä 2 dl rouhittua palvikinkkua salaattia 2 tomaattia 15 cm kurkkua kevätsipulin varsia 1 omena n. 1-2 dl majoneesia Leikkaa salaatti ainekset suuhun sopiviksi paloiksi. Sekoita majoneesi salaatin joukkoon. Laita salaatti makustumaan jääkaappiin tunniksi pariksi ennen tarjoamista. Sinä tunnollinen: Älä tee parastasi -Se on liikaa. -Tupu-

Iloa ja intoa päivääsi. Kävimme Murun kanssa eilen katsomassa Nokia areenalla Unkarin ja Itävalta peliä. Lämmin kiitos järjestysmiehille, jotka auttoivat minua pulassa. Minulla tosiaan meinasi jäädä pelit areenalla livenä katsomatta, koska me olimme ostaneet paikat hattuhyllyltä aivan ylimmältä rivistöltä ja eihän minun korkeanpaikan kammoni tykännyt paikoista ollenkaan.  Pääsin kyllä yläriville, mutta penkille en enään pääsytkään istumaan. Siitä tuli sitten sellainen tärinä itku-kohtaus ettei ennen olla nähty. Onneksi tulimme paikalle aikaisin ja tätä kohtaustani ei tarvinnut koko katsomon katsella. Järjestysmies otti kuitenkin asiasta heti kopin ja huomasi, että nyt on tosi kyseessä. Saimme uudet (kalliimmat) aivan ihanat paikat ja rauhoituin pikku hiljaa ja pääsin nauttimaan pelistä. Kaikkea sitä pitää sattua ja tapahtua. Olen kyllä ollut tietoinen korkenpaikan kammostani, mutta olen pystynyt sen kanssa elämään.   Asummekin viidennessä kerroksessa ja parvekkeellakin py...

  Täällä ollaan vietetty todella vauhdikas Helatorstai. Lähdimme Murun ja Mutsin kanssa ulos syömään. Mutsilla on nyt todettu muistisairaus ja tälläkin reissulla sen saimme pariin otteeseen todeta. Aikas hurjiakin asioita voi tapahtua ihan tavalliselle  Matti Meikäläiselle... ...Mutsi oli odottamassa meitä taloyhtiönsä roskalavojen vieressä lastenrattaiden vieressä. Monta kertaa minun aikanani on jo ollut puhe rattaista jotka on varastossa ollut kuleksimassa. No, minä lupasin nostaa rattaat lavalle, koska Mutsi ei niitä sinne millään saanut. Syödessämme ravintolassa kyselin rattaista, kun ne näyttivät niin uusilta ja niissä oli jopa tyyny ja erilaisia muita tilpetöörejä. Mm. hyttysverkko. No, Murukaan ei sen kummemmin ajatellut asiaa, mutta minä sitten kysyin, että mistä Mutsi nämä rattaat siis on hakenut. No, pyörävarasto oli kuulemma se paikka josta nämä kyseiset rattaat Mutsin oli lavalle tuonut. Arvaatte varmaan, että meille tuli kiirus lopettaa syöminen  ja päästä ta...

Iloa ja hyvää oloa päivääsi. Meillä on jääkaappi pullollaan ruokaa äitienpäivä viikonlopulta. Näillä näkymin näyttää siltä, että teen ruokaa seuraavan kerran vasta helatorstaiksi. Olen laittanut jo osan ruoista pakkaseenkin odottamaan niitä päiviä, kun tuntuu ettei millään kerkeä seisoskella uunin vieressä. No, salaattia, leivänpäällisiä sekä dippejä olen suunnitellut kuitenkin tehdä vielä tällä viikolla eli ette te minusta niin helpolla eroon pääse 😁 3 dl riisiä 7 dl vettä 1 tl ruususuolaa tai 9 dl kypsää riisiä 1 rkl currya 1/2 tl valkopippuria 1 tl sitruunapippuria 1 rkl tilliä 2 kananmunaa  1 dl juustoraastetta n. 2 dl pakaste vihanneksia  (porkkana, parsa ja kukkakaali) 2 prk tonnikalapaloja öljyssä 2 dl laktoositonta ruokakermaa Sekoita kaikki ainekset huolella sekaisin uunivuoassa. Halutessasi voit ripotella vuoan päälle juustoraastetta. Laita uunivuoka uuniin 175 asteeseen noin 45 minuutiksi. Ota vuoka uunista ja anna sen tekeytyä vielä ennen tarjoilua noin kymmenen m...

Meillä on tänään synttärit Otto-koira täyttää peräti kahdeksan vuotta 💖 Hän pääsikin tänään isolle lenkille heti kun töiltäni vain kerkesin. Voi, kuinka tämä aikaa mennytkään nopeasti. Juurihan Otto oli viiden vanha ja pääsin tutustumaan komeaan mutta, hieman itsepäiseenkin uros Eurasieriin.  Ottohan on Suomen muotovalio, mutta nyt ei ole enää näyttelyitä kierrellyt. Meidän yhteiset lenkit ovat niin ihania... Onneksi niitä on monta kertaa viikossa ja sen parempia ne on mitä pitemmälle jaksan Otto-pojan kanssa käpytellä. Onni elää hetkissä, kerää niitä. -Tupu-

  Mahatavan ihanaa äitienpäivää teille kaikille äldeille. Meillä on tänään ollut  hieman erikoinen päivä. Lähdimme kaupoille päivällä ja heti kauppakeskukseen päästessämme menimme syömään. Syötyämme Murun sokerit menivät niin matalaksi, että hän vapisi ja hikoili. Siinä sitä sitten istuskeltiin hyvän tovin ja  mietittiin. Mitä nyt tehdään? Lopulta ostin meille vielä jälkiruoka jäätelöannokset ja saatiin sokerit nousemaan sen verran, että uskalsimme jatkaa kauppareissua suunniteltuun malliin. No, minullahan alkoi sitten kova päänsärky ja lähdimme ripeästi kotiinpäin. Kotona oli astianpesukone ja pesukone tehneet tehtävänsä juuri ennen kun lähdimme kotoa. Meillä ei vaan ollut puhtia kumpaisellakaan alkaa purkamaan koneita tyhjäksi, vaan heti kauppakassit tyhjennettyä menimme kumpainenkin nukkumaan päiväunet. Pari tuntia siinä meni nukkuessa. Nyt ollaan otettu hieman löysäillen tämä loppu päivä. Jaksaakohan sitä katsella euroviisujakaan loppuun? Kun on tälläinen hieman nuutu...

  Minä kerron teille salaisuuden... Minä olen joskus kova stressaamaan asoilla ja ne asiat ovat useinmiten aika sekä raha. Nykyään en enään rahan kanssa niin stressaa, mutta ajan kanssa stressaan vieläkin välillä. Niinpä nakkikastiketta iltasella väsyneenä tehdessäni ja samalla iltapalaa uunissa tarkkaillen meinasi stressi puskea päälle. Se näkyy minusta tiuskintana ja napinana. Tänään onneksi stressi on poissa ja osaan nauttia tästä päivästä. Päivän ruoka nakkikastike on onneksi tehty ja pian puurolle lasten kanssa siinä samalla valmistan lasten syödessä päivä ruoalle salaatin valmiiksi, sitten ulos leikkimään. Leikkimisen jälkeen sisälle tullessa alkaa perunamuusin teko. Syötyämme ruoan siivoan pöydän sekä astiat. Sitten onkin välipalan valmistuksen aika.  Teen sen aina ruokamme jälkeen, koska lasten nukkuessa minnäkin huilaan ja useimmiten nukahdan itsekin. Herättyämme menemme suoraan välipalalle, jonka jälkeen meillä on yleensä tunti aikaa leikkiä tai touhuilla jotain yhde...